keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Ompelun iloa

Ja taas on ompelukone hurissut. Selian ihanasta Metsänhenget-kankaasta valmistui paita, pojan itse valitsemista kuvista. Vihainen puu piti paitaan saada, vaikka se vähän pelottava onkin.



Kaulus se lörpöttää tässäkin paidassa (ei tullut ihan täydellistä siitä koirapaidan kaula-aukostakaan...). On ne kaula-aukot vaan aika haastavia. Paidasta tykkään kuitenkin kovasti paljon!

Itselleni tein paidan samaisesta Metsänhenget-kankaasta, mutta se on vielä keskeneräinen, kangasta kun oli niukalti, niin piti ja pitää vielä soveltaa. Jämäpaloista sain vielä söpöset taskut tunikaani, jonka kaula-aukosta tuli melko täydellinen, kun tein vaan, enkä liiemmin mittaillut tai miettinyt.


Tuota keltaista luomukangasta tilasin samalla, mutten mitenkään suunnitellut käyttäväni niitä yhdessä. Sopivat vaan niin täydellisesti yhteen, ettei voi muuta kuin olla kiitollinen tästä sattumasta ja hienoista paidoista.

Seuraavissa legginseissä menikin sitten moni juttu vähän sinnepäin... kangasta oli liian kapea palanen, mutta koska se on ribbikangasta, niin olisi saanut tehdä vielä kapeamman yläosasta (nyt siellä on haarassa lisäpalanen, ilmeisesti siis ilmankin olisi pärjätty)... vyötärökuminauha olisi saanut olla lyhyempi ja ommeltu kiinni ilman monenmonituista hyppytikkiä... ja lahkeidensuista tuli trumpettiversiot. Miten ihmeessä ribbikangasta pitäisi ommella niin, ettei se venähdä?


 Mutta mikä tärkeintä, päällä kuitenkin kivat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti